Valikko Sulje

Aiemmin hyödyntämättömät lähteet avaavat uusia näkymiä suomalaisten kaukopartioiden toimintaan jatkosodassa – 10 000 euron sotahistorian palkinto Mikko Porvalille

Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2026 on myönnetty Mikko Porvalille teoksestaan Viimeiseen asti – Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1943–44. Aiemmin hyödyntämättömät lähteet avaavat uusia näkymiä suomalaisten kaukopartioiden toimintaan jatkosodassa. Nyt yhdennentoista kerran myönnettävän palkinnon arvo on 10 000 euroa. Kunniamaininnan saa meteorologi Seija Paasonen tutkimuksestaan, joka nostaa esiin säälottien vähän tunnetun työn.

Sotahistorian palkinnon Mikko Porvalille ja Seija Paasoselle luovuttivat Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön puheenjohtaja Pertti Laatikainen ja varapuheenjohtaja Tapio Peltomäki.

Viimeiseen asti – Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1943–44 (Atena/Otava, 2025) on tiedusteluhistorian tutkijana tunnetun Mikko Porvalin kaukopartio-osasto Vehniäistä käsittelevän trilogian kolmas osa. Aiemmat osat ovat Kohti itää (2021) ja Syvärin takana (2022).

– Uusin teos muodostaa yhdessä aiempien osien kanssa 1 626-sivuisen, huolellisesti tutkitun kokonaisuuden, joka tarjoaa laajan kuvan paitsi Osasto Vehniäisestä myös sen laajemmasta organisatorisesta ja toiminnallisesta kontekstista. Teokset valottavat Erillinen Pataljoona 4:n ja Päämajan partiotiedustelun roolia ja merkitystä suomalaisessa sotilastiedustelussa jatkosodan aikana, toteaa sotahistorian palkinnon valintatoimikunnan puheenjohtaja Tapio Peltomäki.

Trilogian kautta hahmottuu yksittäisen yksikön historian ohella huomattavasti laajempi kuva suomalaisesta kaukopartiotoiminnasta, henkilötiedustelusta ja Päämajan tiedustelujärjestelmän toiminnasta jatkosodan aikana.

Teoksen tutkimuksellista arvoa lisää laaja aiemmin hyödyntämätön lähdeaineisto, erityisesti yksityiskokoelmista koottu materiaali. Kriittisen lähdeanalyysin avulla Porvali täydentää ja tarkentaa aiempaa historiakuvaa kaukopartiotoiminnasta ja sen merkityksestä. Tutkimuksen keskeisiä lähteitä ovat tiedustelupäiväkirjat, joiden varaan Osasto Vehniäisen historia rakentuu.

Tutkimuskirjallisuuden avulla Porvali sijoittaa Osasto Vehniäisen toiminnan laajempaan viitekehykseen tarkastelemalla rinnakkain toisen maailmansodan ja jatkosodan tapahtumia sekä niiden poliittista taustaa. Tiedustelupäiväkirjoja käsitellään lähdekriittisesti, ja yksittäisen perusyksikön toiminta kytketään onnistuneesti osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Kunniamaininta Seija Paasoselle 

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myönsi kunniamaininnan tietokirjailija, meteorologi Seija Paasoselle hänen kirjastaan Taivasta vartioivat naiset. Säälotat 1940–1944 (SKS Kirjat 2026). Kunniamainintaan liittyy 4 000 euron palkinto.

Paasonen on tutkinut sääpalvelussa toimineiden lottien koulutusta, tehtäviä ja palvelusta jatkosodassa. Säälottia oli enimmillään yli 200 kesällä 1944, mutta heidän määränsä oli silti hyvin pieni Lotta Svärd -järjestön yli 120 000 jäsenen joukossa. Tästä syystä säälotat ovat merkittävästä panoksestaan huolimatta jääneet suurelle yleisölle verrattain tuntemattomiksi, eikä aihetta ole aiemmin tutkittu kattavasti. Paasosen tutkimus täyttää tämän tutkimuksellisen aukon merkittävällä tavalla ja tuo näkyväksi tämän hyvin koulutetun lottajoukon työn.

Tutkimuksen lähdeaineisto on laaja ja monipuolinen. Säälottia koskevaa tutkimuskirjallisuutta on ollut niukasti saatavilla, minkä vuoksi teoksessa hyödynnetään runsaasti alkuperäislähteitä Lottamuseon kokoelmista ja Lotta Svärd -arkistosta, Kansalliskirjaston lehtiarkistosta sekä Ilmatieteen laitoksen arkistosta. Lisäksi Paasonen on käyttänyt tutkimuksessaan sotapäiväkirjoja sekä lottien sodanaikaisia kirjeitä ja päiväkirjoja.

Paasosen 304-sivuinen teos on sujuvasti kirjoitettu ja lukijaystävällinen tutkimus, joka noudattaa historiantutkimuksen vakiintuneita käytäntöjä. Teos sisältää viitteiden lisäksi lähdeluettelon ja henkilöhakemiston, ja sitä voidaan käyttää lähdeteoksena myös tulevassa tutkimuksessa.

Seuraava sotahistorian palkinto myönnetään 2028

Palkittavat teokset valittiin vuosina 2024–2026 valmistuneista sotahistorian tutkimuksista. Seuraavan kerran sotahistorian palkinto jaetaan vuonna 2028.

Päätöksen palkittavista töistä teki säätiön hallitus. Päätöstä valmisteli erillinen valintatoimikunta, johon kuuluivat säätiön hallituksen edustajina Tapio Peltomäki (valintatoimikunnan puheenjohtaja), Anne Nurminen ja Ville Viita FT Pasi Kesseli ja edellisen sotahistorian palkinnon voittanut Mikko Tyni.

***

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö on vuonna 1973 perustettu säätiö, jonka tärkein tehtävä on Suomen Marsalkka Mannerheimin muiston vaaliminen. Lisäksi säätiö tukee taloudellisesti Suomen sotia koskevan sotahistorian tutkimustyötä sekä suomalaisten upseerien koulutusta. Säätiön puheenjohtajana toimii prikaatikenraali (evp) Pertti Laatikainen.

Lisätietoja Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinnosta antaa säätiön toimitusjohtaja Janne Kosonen, puh. 050 5810 819 tai www.mannerheiminperinnesaatio.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *