Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön joka toinen vuosi jakama sotahistorian palkinto on myönnetty tänä vuonna tietokirjailija Mikko Tynille kirjasta Marsalkan muskettisoturit: Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918–1946 (Docendo, 2022). Palkinto on 10 000 euroa. Palkinto on myönnetty vuodesta 2006, ja sen tarkoitus on edistää sotahistoriallista tutkimusta.
Perinnesäätiön sotahistorian palkinto luovutettiin Mikko Tynille (kesk.). Katajanokan Kasinolla. Kuvassa vasemmalla perinnesäätiön puheenjohtaja Juha-Pekka Liikola ja oikealla säätiön varapuheenjohtaja Pekka Kouri. Kuva: Marko Varama.
Mikko Tynin Marsalkan muskettisoturit on tervetullut lisäys Marsalkka Mannerheimin henkilösuojauksen aihepiiriin, jossa on tilausta nimenomaan arkistolähtöiselle tutkimukselle ja aiheen uudelleen arvioinnille. Sodankäynnin johtajien ja valtiopäämiesten henkilösuojaus on aihepiiri, joka on aina ajankohtainen mutta historiantutkimuksen saralla kuitenkin verrattain vähän tutkittu.
Kirjan rakenne etenee loogisesti Marsalkka Mannerheimin valkoisen armeijan päällikkyydestä hänen tasavallan presidentin asemaansa. Lukija saa kirjassa hyvin kattavan kuvauksen paitsi Marsalkka Mannerheimin henkilösuojauksesta, niin myös valtiovallan ja puolustusvoimien keskeisistä rakenteista ja ilmiöistä vuosien 1918 ja 1946 välillä. Mannerheimin vaarallinen elämä Venäjän vallankumouksesta vuoteen 1919 käsittää potentiaalisten ja toteutuneiden uhkakuvien kohtaamista muotoutumaisillaan olevan sotilassuojauksen ja valtiollisen etsivätoiminnan valossa. Valtionjohtajasta siviilimieheksi siirtyneen Mannerheimin elo 1919–1939 ei ollut sekään erilaisista vaaratilanteista ja uhkista vapaa, mikä edellytti Mannerheimin suojausta vapaaehtoisten etsivien avulla. Henkilösuojauksen keskeisin ja vaativin aikakausi oli sota-ajan ylipäällikkyys, mikä edellytti aiempaa laajamittaisemman ja institutionalisoituneen henkilösuojauksen järjestämistä niin Suomessa kuin ulkomaan vierailuillakin. Mannerheimin viimeinen valtiollinen henkilösuojaus toteutui hänen presidentin virkakaudellaan, jota määrittivät uudenlaiset uhkakuvat Suomen sisältä ja ulkopuolelta. Kaikkea Mannerheimin henkilösuojauksen historiallista kaarta leimasivat jännitteet suojauksen ennakoinnin ja improvisoinnin sekä uhkakuvien yleisyyden ja yksilöinnin välillä.
Marsalkan muskettisoturit on kirjoitettu yleistajuisesti, unohtamatta rikasta kerrontaa. Tynin kansallisista ja kansainvälisistä arkistoista kaivamista runsaista aineistoista nousevista yksityiskohdista huolimatta kerronta etenee loogisesti ja Mannerheimin henkilösuojauksen monitasoinen kokonaisuus rakentuu hallitusti. Lukujen alussa käytetyt suorat lainaukset antavat äänen aikalaisten kerronnalle, nostaen esiin tapahtumat kuten ne aikanaan koettiin. Marsalkan muskettisoturit-teoksessa Tyni on onnistunut pelkistämään paitsi henkilösuojauksen monisyisen kokonaisuuden, mutta myös usean tuntemattoman henkilön inhimillisen elämäntarinan vahvan tutkimuspohjan omaavaksi tietokirjaksi.
Tynin kirjalla on uutta ymmärrystä tuottavan aiherajauksensa lisäksi lukuisia muitakin ansioita. Myyttien murtaminen on tavoite, johon moni historioitsija ilmoittaa pyrkivänsä ja vain harva siihen kuitenkaan kykenee. Tyni ei tällaista julista, mutta arvioi silti uudelleen lukuisia Marsalkka Mannerheimin henkilöön ja Suomen yleiseen sotahistoriaan liitettyjä uskomuksia ja legendoja ja tekee niistä kriittisiä analyyseja arkistolähteisiin perustuen. Kirjan historiatieteellinen ote on muutenkin esimerkillisen hyvä. Argumentaatiosta paistaa lävitse kirjoittajan syvä perehtyneisyys niin primäärilähteisiin kuin myös tutkimuskirjallisuuteen. Marsalkan muskettisoturien suurena ansiona on myös sen rakenteellinen kertomus siitä, kuinka Marsalkka Mannerheimin suojaus heijasteli toisaalta Marsalkan asemaa instituutiona sekä toisaalta henkilösuojauksen järjestymistä Suomen nuoren tasavallan valtionmuodostuksen ilmentymänä. Tyni valaisee tätä Marsalkan henkilövartioinnin makrotasoa käytännön toimintatapojen, uhkakuvien, instituutioiden välisen yhteistyön ja yksilöllisen toimijuuden vaihtelevien olosuhteiden kautta. Eräs alaluku onkin nimetty argumentaatiota osuvasti kuvaten: ”Uusi aika, uudet miehet.” Suojauksen henkilöllisen vaikutuksen merkitystä korostetaan onnistuneesti nostamalla eri ajanjaksojen keskeiset toimijat esille omissa tietolaatikoissaan, joita Tyni käyttää harkiten ja perustellusti.
Mikko Tyni ja Juha-Pekka Liikola. Kuva Janne Kosonen.
Mikko Tynin Marsalkan muskettisoturit on uutta ymmärrystä tuottava, myyttejä läpivalaiseva ja yleistajuisesti kirjoitettu kiehtova tietokirja, jonka lujana selkärankana on sen tieteelliseen ja lähdekriittiseen tutkimukseen perustuva metodi.
Kunniamaininta Pasi Tuunaiselle kirjasta Sodan maantiede
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö myönsi kunniamaininnan Pasi Tuunaiselle kirjasta Sodan maantiede (Gaudeamus, 2023). Kirja on ansiokas yleisesitys maaston ja ympäristön olosuhteiden vaikutuksesta moderniin sodankäyntiin. Kirjan rajaus on ihailtavan laaja kattaen sekä pitkän ajallisen kaaren vuodesta 1850 nykypäivään että sisällyttäen myös tarkasteluunsa kaikenlaiset sodankäynnin maastot lukuisilla eri mantereilla ja korkeusvyöhykkeillä. Tuunaisen kirja on poikkitieteellinen teos, joka ylittää rohkeasti sotataidon, sotahistorian ja sotilasmaantiedon rajoja. Tuunaisen varma tutkimusote ja laaja osaaminen näkyvät läpi teoksen.
Kunniamainintaan liittyy 1.500 euron palkinto.
Seuraava sotahistorian palkinto myönnetään 2026
Palkittavat teokset valittiin vuosina 2022–2024 valmistuneista sotahistorian tutkimuksista. Seuraavan kerran sotahistorian palkinto jaetaan vuonna 2026.
Päätöksen palkittavista töistä teki säätiön hallitus. Päätöstä valmisteli erillinen valintatoimikunta, johon kuuluivat säätiön hallituksen edustajina Pekka Kouri (valintatoimikunnan puheenjohtaja), Juha-Pekka Liikola, Vera von Fersen ja Tapio Peltomäki sekä kaksi asiantuntijajäsentä ST Heidi Ruotsalainen ja FT Olli Bäckström.
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinnon ovat saaneet vuonna 2006 FT Lasse Laaksonen, vuonna 2008 ST Pentti Airio, vuonna 2010 VTT Harri Korpisaari, vuonna 2012 FT Ohto Manninen, vuonna 2014 FT Pasi Tuunainen, vuonna 2016 ST Marko Palokangas, vuonna 2018 FT Touko Perko, vuonna 2020 FT Elina Virtanen ja FT Mikko Karjalainen sekä vuonna 2022 ST Heidi Ruotsalainen ja FT Olli Bäckström.
***
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö on vuonna 1973 perustettu säätiö, jonka tärkein tehtävä on Suomen Marsalkka Mannerheimin muiston vaaliminen. Lisäksi säätiö tukee taloudellisesti Suomen sotia koskevan sotahistorian tutkimustyötä sekä suomalaisten upseerien koulutusta. Säätiön puheenjohtajana toimii kenraalimajuri Juha-Pekka Liikola.
Lisätietoja Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinnosta antaa säätiön toimitusjohtaja Janne Kosonen, puh. 050 5810 819 tai www.mannerheiminperinnesaatio.fi