Sotahistorian palkinto 2022 Heidi Ruotsalaiselle ja Olli Bäckströmille

Sotahistorian palkinto 2022 Heidi Ruotsalaiselle ja Olli Bäckströmille

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön joka toinen vuosi jakama sotahistorian palkinto on myönnetty tänä vuonna ST Heidi Ruotsalaiselle ja FT Olli Bäckströmille. Palkinto on 10 000 euroa, jonka voittajat jakavat. Palkinto on myönnetty vuodesta 2006, ja sen tarkoitus on edistää sotahistoriallista tutkimusta.

Sotatieteiden tohtori Heidi Ruotsalaisen teos ”Salatun tiedon tuottajat – Suomen sotilasasiamiesten tiedustelutoiminta 1918–1939” (Atena 2021) valaisee Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenten sotilasasiamiesjärjestelmän syntyä, kehitystä ja merkitystä. Ruotsalaisen tutkimus pohjautuu hänen vuonna 2021 Maanpuolustuskorkeakoulussa tarkastettuun sotahistorian alan väitöstutkimukseen.

Ruotsalaisen teos perustuu monipuoliseen ja erittäin sirpaleiseen lähdeaineistoon ja käsittelee aiemmin vähän tunnettua aihetta. Teoksen myötä Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän historialliset juuret tulevat peratuksi perusteellisesti. Ruotsalainen osoittaa, että Suomen sotilasasiamiesjärjestelmään otettiin mallia Venäjältä, joskin kansalliset lähtökohdat huomioiden. Luovat ratkaisut olivat kehitystyössä tarpeen ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä niukkuuden vuosina sekä 1930-luvun taloudellisen laman ahdingossa. Toiseen maailmansotaan tultaessa Suomi oli kuitenkin kehittänyt toimivan sotilasasiamiesverkoston.

Filosofian tohtori Olli Bäckströmin teos ”Lumikuningas – Kustaa II Adolf ja 30- vuotinen sota” (Gaudeamus 2020) on laajaan lähdeaineistoon perustuva, tarkkapiirteinen sota- ja sotilashistoriantutkimus aiheesta, jota Suomessa ei viime vuosikymmeninä ole juurikaan tutkittu. Bäckström käsittelee teoksessaan Kustaa

II Adolfin johdolla hyökkäyssotaa käyneen Ruotsin sodankäyntiä vuosina 1630– 1632 asettaen samalla taistelut laajempaan kontekstiin. Bäckström on käynyt tutkimukseensa läpi niin suomen- ruotsin-, englannin-, ranskan- kuin saksankielisiä lähteitä.

Bäckström tarkastelee ansiokkaasti Kustaa II Adolfin roolia hallinnon uudelleenjärjestelijänä ja sodankäynnin uudistajana. Hän muistuttaa kuitenkin, että osa kuninkaan kunniasta kuului hänen taustallaan työskennelleelle kansleri Axel Oxenstiernalle. Bäckström tuo monipuolisesti esiin sodankäynnin raakuuden – mittavat aineelliset tuhot ja ihmisten kärsimyksen. Hän myös murtaa myyttiä suomalaisista hakkapeliitoista Kustaa II Adolfin armeijan selkärankana. Raaka, valloitettujen maiden asukkailla maksettu hyökkäyssota laajensi Ruotsin eurooppalaiseksi suurvallaksi, jonka aseman se kuitenkin menetti 1700-luvulla.

Palkittavat teokset valittiin vuosina 2020–2022 valmistuneista sotahistorian tutkimuksista. Seuraavan kerran sotahistorian palkinto jaetaan vuonna 2024.

Päätöksen palkittavista töistä teki säätiön hallitus. Päätöstä valmisteli erillinen valintatoimikunta, johon kuuluivat säätiön hallituksen edustajina Pekka Kouri (valintatoimikunnan puheenjohtaja), Juha-Pekka Liikola ja Vera von Fersen sekä kaksi asiantuntijajäsentä apulaisprofessori Mikko Karjalainen ja FT Elina Virtanen.

Palkinnon aikaisemmat saajat

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinnon ovat saaneet vuonna 2006 FT Lasse Laaksonen, vuonna 2008 ST Pentti Airio, vuonna 2010 VTT Harri Korpisaari, vuonna 2012 FT Ohto Manninen, vuonna 2014 FT Pasi Tuunainen, vuonna 2016 ST Marko Palokangas, vuonna 2018 FT Touko Perko sekä vuonna 2020 FT Elina Virtanen ja FT Mikko Karjalainen.

Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö