Säätiö-historiaa-henkilöt-Adolf

Adolf Ehrnrooth

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth (1905 - 2004)

Adolf Erik Ehrnrooth syntyi Helsingissä 9.2.1905. Suvun sotilasperinteet ohjasivat hänet sotilasuralle. Vuonna 1922 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja astui varusmiespalvelukseen Uudenmaan Rakuunarykmenttiin (URR), josta hän siirtyi oppilaaksi Kadettikoulun 5. kurssille. Suoritettuaan upseeritutkinnon 1924 Ehrnrooth palveli kornettina ja luutnanttina URR:ssä. Hän suoritti vuoden kurssin Strömsholmin ratsastuskoulussa Ruotsissa, ylennettiin ratsumestariksi 1931 ja suoritti Sotakorkeakoulun tutkinnon 1935. Sen jälkeen hän palveli Ratsuväkiprikaatin esikunnassa.

Rykmentin komentaja ja Mannerheim-ristin ritari

Syksyn 1939 YH:n aikana ja talvisodan alettua Ehrnrooth palveli Karjalankannaksella RvPr:n muodostaman Uudenkirkon ryhmän esikunnassa operatiivisen osaston päällikkönä. Jouluna 1939 hän aloitti 7. divisioonan esikuntapäällikkönä eversti Aarne Blickin alaisuudessa. Majuriksi Ehrnrooth ylennettiin tammikuussa.1940. Talvisodan päätyttyä Ehrnrooth toimi Itä-Savon sotilasläänin esikuntapäällikkönä. Liikekannallepanon alkaessa kesäkuussa 1941 hänet määrättiin 2.D:n esikuntapäälliköksi. Divisioonan hyökkäyksen alettua kesäkuun lopussa 1941 muodostettiin läpimurtoa varten Tst. Os. E, jota johtaessaan Ehrnrooth haavoittui vaikeasti. Vuoden 1942 alussa Ehrnrooth palasi toipilaana ja everstiluutnantiksi ylennettynä 2.D:n esikuntapäälliköksi Karjalankannakselle. Tämän tehtävän keskeyttivät sijaisuudet JR 28:n ja JR 7:n komentajana. Tammikuussa 1943 hänet määrättiin JR 7:n va. komentajaksi ”Tyrjän rykmenttiin”. Kesän 1944 ankarissa suurtaisteluissa Ehrnroothin johtamat joukot kunnostautuivat etenkin Siiranmäessä, Äyräpään sillanpäässä ja Vuosalmella. Heinäkuun alussa Ehrnrooth ylennettiin everstiksi.

Sotarykmenttiinsä kotiuttamisen jälkeen Ehrnrooth sai joulukuun 1944 alussa määräyksen Uudenmaan Rakuunarykmentin – ”Marskin Rykmentin” – komentajaksi. Ylipäällikkö Mannerheim nimitti eversti Ehrnroothin 4.12.1944 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi taitavasta ja pelkäämättömästä johtamisesta hyökkäys- ja asemasotavaiheessa sekä kesän 1944 viivytys- ja torjuntataisteluissa.

Ehrnrooth toimi Taistelukoulun johtajana 1947 – 1952 ja Panssarirykmentin komentajana 1952 – 1956. Vuonna 1956 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja määrättiin ilmapuolustuksen tarkastajaksi. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1959 ja hän toimi 2. D:n komentajana 1960 – 1965. Tästä tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle yli 43 vuotta kestäneen palvelusuran jälkeen. Itsenäisyyspäivänä 1980 hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi ja 1989 hänelle myönnettiin Vapaudenristin suurristi. Hän on saanut useita muita korkeita kotimaisia ja ulkomaisia kunniamerkkejä.

Työ jatkui veteraani- ja maanpuolustusjärjestöissä

Ennen sotia ja joitakin vuosia niiden jälkeenkin Ehrnrooth osallistui menestyksekkäästi moniin ratsastuskilpailuihin. Hän kuului Suomen ratsastusjoukkueeseen Lontoon olympiakisoissa 1948. Hän oli veteraani- ja maanpuolustusasioissa voimakas vaikuttaja. Adolf Ehrnrooth oli aktiivinen toimija useassa maanpuolustusjärjestössä. Hän toimi johtotehtävissä muun muassa Suomen Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsasvaltuuskunnassa, Sotatieteellisessä seurassa, Jalkaväkisäätiössä ja Mannerheim-ristin ritarien säätiössä. Hän oli mm. Suomen Marsalkka Mannerheimin Perinnesäätiön ja Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajayhdistyksen kunniapuheenjohtaja sekä Kadettikunnan, Upseeriliiton, Suomen Reserviupseeriliiton ja Savon Prikaatin Killan kunniajäsen.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth toimi perinnesäätiön puheenjohtajana 25 vuotta, jonka jälkeen hänet kutsuttiin säätiön kunniapuheenjohtajaksi.

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin kuoli 26. helmikuuta 2004 Turussa 99 vuoden iässä. Hänet siunattiin Helsingin Tuomiokirkossa talvisodan päättymisen muistopäivänä 13. maaliskuuta 2004 ja hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö