Säätiön historiaa

Säätiön juuret johtavat ratsastajapatsaaseen

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö jatkaa Ratsastajapatsasvaltuuskunnan työtä. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema ratsastajapatsas paljastettiin Helsingissä 4. kesäkuuta 1960. Patsaan pystyttämistä varten järjestettiin 1950 –luvulla valtakunnallisia rahankeräyksiä, jotka tuottivat varsin suuren pääoman.

Louhisaari hankittiin valtiolle

Patsaan pystyttämisen jälkeen pääosa jäljelle jääneistä varoista käytettiin Marsalkka Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren linnan, ostamiseen Suomen valtiolle. Louhisaaren linnan ostamisen ja kunnialahjojen jälkeen jäi Ratsastajapatsasvaltuuskunnan kansalaiskeräyksestä noin 20 miljoonaa silloista markkaa. Kokouksessaan 10. maaliskuuta 1961 Ratsastajapatsasvaltuuskunta päätti yksimielisesti liittää rahasumman erillisenä rahastona Kenraali Gustaf Mannerheimin Kansallisrahaston Säätiöön (nykyinen Mannerheim-säätiö).

Louhisaari 2
Louhisaaren kartanolinna Askaisissa on Mannerheimin syntymäkoti.

Säätiö perustettiin 1973

Tilanne säilyi muuttumattomana aina vuoteen 1973 saakka. Kenraaliluutnantti Adolf Ehrnrooth ja professori Lönnroth yhdessä pankinjohtaja Öhmanin ja Maalaisliiton johtaja Kalliokosken kanssa päättivät mahdollisuuksiensa mukaan kartoittaa erityisen, Mannerheimin perinnettä vaalivan säätiön tarvetta. Monta tärkeää asiaa oli jo tehty. Suomen marsalkalle oli pystytetty ratsastajapatsas Helsingin keskustaan. Hänen syntymäkotinsa Louhisaaren linna oli ostettu ja lahjoitettu Muinaistieteelliselle toimikunnalle. Oli perustettu Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry. pitämään huolta metsästysmajasta. Mannerheim-säätiö oli ostanut Mannerheimin Kaivopuistossa sijaitsevan, kauppaneuvos Karl Fazerilta vuokraaman kodin sekä lunastanut irtaimiston tyttäriltä ja ylläpiti Mannerheim-museota.

Keskustelujen tuloksena Suomen marsalkan ratsastajapatsasvaltuuskunta  piti viimeisen kokouksensa 4.6.1973 Helsingissä Hotelli Vaakunassa. Kokouksessa perustettiin yksimielisesti Suomen marsalkka Mannerheimin Perinnesäätiö suurella pieteetillä vaalimaan kunnioitetun Suomen marsalkan muistoa ja niitä arvoja joiden puolesta tämä sukupolvi on hänen johdollaan kunniakkaasti taistellut, kuten kokouksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Kalliokoski lausui.

Vuorineuvos R. Erik Serlachiuksen esityksen mukaan päätettiin luovuttaa Ratsastajapatsasvaltuuskunnan varoista Sotavammaisten Tuki- ja Tutkimussäätiölle 50 000 markkaa Helsinkiin tulevaa sotavammaismuistomerkkiä varten. Kaikki muut Ratsastajapatsasvaltuuskunnan hallinnassa olevat varat päätettiin luovuttaa vastaperustetulle Suomen Marsalkka Mannerheimin Perinnesäätiölle.

Adolf Ehrnrooth pitkäaikaisin puheenjohtaja

Suomen Marsalkka Mannerheimin Perinnesäätiön ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat jäsenet: ensimmäinen puheenjohtaja oli kenraaliluutnantti A.E. Martola, muut jäsenet olivat kenraaliluutnantti Adolf Ehrnrooth, apulaisjohtaja, everstiluutnantti Ahti Haapaniemi, varatuomari, majuri Randall Nybom, pääsihteeri, everstiluutnantti Aimo Raassina ja kiinteistöneuvos, majuri Kalevi Toivonen. Kenraali Martola joutui miltei heti jättämään tehtävänsä YK-tehtävien johdosta. Silloin säätiön puheenjohtajaksi valittiin kenraaliluutnantti Adolf Ehrnrooth, joka hoiti tehtävää hyvin pitkään, aina vuoteen 1999 saakka. Tällöin puheenjohtajaksi valittiin kenraaliluutnantti R.W. Stewen, ja jalkaväenkenraali Ehrnroothista tuli kunniapuheenjohtaja.

Jalkaväenkenraali Ehrnrooth
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth toimi pitkään mm. Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön ja Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmajayhdistyksen johdossa.

Säätiön perustajajäsen, Randall Nybom kutsuttiin vuonna 2001 säätiön kunniajäseneksi. Kenraaliluutnatti R.W.Stewen kutsuttiin säätiön kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2011.

 

Teksti perustuu Vera von Fersenin kirjoittamaan perinnesäätiön historiaan, joka on julkaistu Ratsastajapatsasvaltuuskunnasta perinnesäätiöksi kirjasena vuonna 2005.